webFuuta
Pular Ajamiyya

El Hadj Tierno Abdurahmani Bah

Ƴeewirde Fuuta

Tagoodi Leydi Gine

I - Fii Buruure

1. Miɗo yuɓɓa ɗooo mi sifoo tagoodi no leydi men
tagiraa. Ko neema mo Alla okki mo lannataa.

2. Si a eɓɓidii ndi e leyɗe goo a yiay kisan
ɓurdal njanal ŋalɗaa tawaa Gine bontataa.

3. Hino woodi leyɗe ɗe funnataa ko remaa e mun.
Die saaƴataa ko nguleendi tun hara ɓuuɓataa.

4. Kaakun a yiataa maa kuɗun, caangol alaa
jaangol alaa ko kenii e njaare ndi funnataa.

5. Taskii buruuji ka leɗɗe wiidii wayta ɗun
ko nde colli fonti gabiiji mun tuma wiirata.

6. Ley majji on hino niɓɓi pit hiɗi fonti ɗee
cuddaaje majji no suddi leydi ndi yortataa.

7. Ɗun ɗon no woni sabu ñolnugol ndii leydi men.
hi nɗi ƴuufa ɓawla ko aawuɗaa woo tundataa.

8. Maa leɗɗe toowuɗe moyle feewuɗe jundi ɗen.
cappanɗe jowi sogonaaji gorko mo fanɗataa.

9. Ɗen ɗon no soppee huutoree fii darnugol.
Maa taabe, julle, marirɗe piiji, nde feccitaa.

10. No heɓoo e mun kadi leɗɗe yorɗe ko iwloree.
defiree, mo lintii nafaaji majje o gaynataa.

11. Ɗe rimay ɗe junnita dimɗe ñaamen huntiren
haajuuji men, ɗun fow ko neema mo lannataa.

12. Yoha kaaki majje o huutoray fii ñawdagol.
Fii ñaamugol fii hoofugol ko o mankataa.

13. Ɗee leɗɗe tambitoɗen ɗe reenen anditen
leggal e neɗɗo ko teekidayɓe ɓe seedataa.

14. Mo no wuuri maa si no maayi leɗɗe no huutoree
fii makko, sabu pide men ko leɗɗe ɓe aafata.

15. Nafa goo ko kanji buruuji ɗin pooɗanta en
toɓo yarna yimɓe e jawle, gese e fow ɗonɗita.

16. Kaakeeli majji no sruta hamma ka weeyo dow
tun wonta duule si hendu sogga ɗe ɓawlita.

17. Ngee naange wulna ɗe honca tun toɓo wancinoo.
Ɗun yarna en; ɗee leɗɗe yara kadi ɗonɗitataa.

18. Haawii ko surti e majje ko wonti ndiyan
yarnii ɗe wilitini haako majje ko yaajitataa.

II - Maaje e Dunkiije

19. Kombaa e Kaakirimaa e Konkure Jaaliba
ɗee maaje heeway banka fanka ɗe deyƴita.

20. Hiɗe heewa haa piya fondu, ndungu ɗe lumbiree
ɗee laaɗe leɗɗe lesaaɗe haa tuma heltata.

21. Baafin e Teene ko ɗin nde fottoyi innetee
Senegaaliwol, ngol yarna leyɗe, ɗi ɓeeɓataa.

22. Baaroo e Miloo Ñandan e Tenkisoo Jaaliba
ɗii fotti woni Niizer si yaara ka yaarata.

23. Ñaani e Sankarani e Maafu e Maakonaa
ɗee fow ko maaje ko leydi Gine ɗe yarnata.

24. Saala e Wesegele lintu Kookulo Toomini
ko wanii Kiyomma andu ɗii fow ɓeeɓata.

25. Baafin e Bantala Dimma Dombele janto ɗii
ɗii fow no yarnude leydi Gine ndin yarnita.

26. Kaakandi Faatala Woosu ɗii kadi lintu ɗun
ɗii ɗoo ko seeɗa ko lintuɗaa woo lannataa.

27. Ɗee maaje yarnay leyɗe yarnay yimɓe men
Nangooɓe liyƴi no jolda ƴawra ɓe aamataa.

28. Ɗee jurɗe majji no moyƴinee baaraasi fii
yaltinde kuuran jalbinayɗo ko roccataa.

29. Kuuran ko huutortee e fii golleeji fow
paasay defay pooɗay duñay suuday fota.

30. Dunkiiji yaajuɗi ɗin no takkii maaje ɗen
gaanin e gaɗa hino jokki haa ka ɗe hattata.

31. Jooman tagii ɗii fii yo en remu ɗii tuten
haanaa ka accen ɗii ɗi walta ɗi funnataa.

32. Soppen remen maarooji aawen piiji fow
tutoren banaana e leɗɗe; ɗen rima junnita.

III - Fii Ayɗe e Kollaaɗe

33. Jooman tagii ndii leydi eltani en ndi fii
golleeji men wuuren e neema mo lannataa.

34. Ndar taskoɗaa ɗee ayɗe mayri no weyƴitaa
haa fuuya yiitere haynagol ɗun hattataa.

35. Kala woo ko aawaa maa remaa maaɗun tutaa.
woni maaro maa tiga fonñe bantara yeddataa.

36. Maa ngawri maa mbahe gawƴe sukkar fow mu'un
hino moyƴa, leɗɗe tutaaɗe wuuray yoorataa.

37. Koobaa Taateema no eɓɓanaa golleeji buy
sukkar e maaro soñaama soñitaa sankitaa.

38. Iziinu sukkar on no ɗon gila duuɓi buy
hino wurba yewroo condi sukkar sendita.

39. Kundaara men Gine fow si nangir ton demal.
monibee heɓay ngesa leydi luuttaa ko lannataa.

40. Ɗee ayɗe Gaawal men mo eɓɓii jundi mun
ektaaru mun ko guluuji ujune ɗe mettataa.

41. Kisi men e Ñandan ayɗe njane hiɗe weyƴitii
hiɗe moyƴa ton mo remii cowanɗe o hettataa.

42. Ko wa nii Faraana remirɗe mun ɗen lellataa.
Ndin leydi men ko waɗaandi barke mo bontataa.

43. Ɗon Persidan men Seeku Tuuree oo dañaa.
On lanɗo cuuco feriiɗo njaggu ka haaɗataa.

44. Kankan e Sigiri no yaaji leyɗe remirɗe mun.
Mo remir tarakteer maa sarin fow tundataa.

45. Kollaaɗe Timbi no weyƴitii gollaama ton
sarden tabaa e putee banaana ko lellataa.

46. Koolun ko aynde Koyin si nden gollaama fii
ka remee kohay si ko Fuuta fow remi lannataa.

47. Ɗee ayɗe men kollaaɗe men tuma ɗee to'aa
heegeeji martay leydi men hara artataa.

48. Ñaamen ko soñuɗen kon ko heddii yeeyiten
ɗeya leyɗe Afrik, soodanen ɓe ko sattataa.

IV - Fii Pelle

49. Allaahu tagi ɗee pelle feŋi ɗe e leydi men
waɗi pelle leydi e pelle kaaƴe ɗe funnataa.

50. Si wanaa mo andina andataa ɗee pelle fow
no jogii nafaaji ɗi ɓiɓɓe Aadama yiitataa.

51. Nooneeji majje no ɗuuɗi godɗe no jolti ley
nooneeji goo hino toowi tulondiri dillataa.

52. Gila ñande leydi tagaa ndi tagida e pelle ɗen.
Jamanuuji ɗuuɗuɗi feyƴirii ɗe ɗe bontata.

53. Nafa majje on hino ɗuuɗi linten seeɗa mun:
pooɗay toɓooji ɗi wancinoo, ndaaru a yeddataa.

54. Kala leɗɗe njane no darii no wiidori cenɗe fow.
hino ñappa ton ɗowdiiji, ndaaru a yeddataa.

55. Kala maasiyeeji no faggoroo e kuɗeeli mun.
yara ɓulli mun jaaƴoo nde hiiri ka waalata.

56. Oogirɗe buy ko ga pelle woni wano njanɗe en
fogo men e sila e ngaluuji hewɗi ɗi hayrataa.

57. Wano manganeezi e irniyoomi wiaama ɗun
no heɓoo e nder ɗee pelle men tuma ɗaɓɓitaa.

58. Pammeeji ɗin wobi cuuɗi kulle buruure ɗen
hiɗi suuɗoyoo dannaaɓe ton nde ɓe waañata.

59. Beki deeniyaaɓe ko sellinirtee tooke kon
ko e majje jasetee ñawndiree tuma muncitaa.

60. Tugu mungu men ko e majje jasetee yewtirtee.
loowee e nder pinkaaje losi hara woopataa.

61. Wano fello Mon'Nimba to, Loolaa, andu ngon
hino heewi njanɗe ko sintinaa wo lannataa.

62. Gine fow ko Mon'Nimbaa seɓii fii toowugol.
hino hikki ɗon ngoya fello Maali ngo joltataa.

63. Maaɗun Simandu ka leydi Beylaa ngon kadi.
Maa fello Kaakulimaa ga nawnuɓe ndikaata.

64. Wano fello Luuraa Maali ngon le tagoodi mun
hino wai wa debbo e enɗi mun fus seedataa.

65. Maa fello Gangan, fello Tinka no fowtoyee
e seraaji mun Dalabaa njiyan mun heltataa.

V - Fii Boowe

66. Ɗee boowe kadi nafa mun no heewi mi fuɗɗoray
lintande on yoga majje hay si mi lannataa.

67. Ko ka boowe yiataa doobe tiwe tiwe maa yiaa
gure semba hunduko ɗun no ruuga no fappita.

68. A yiay kelette e ñaale rawnuɗe mbaadi mun
hiɗe jokki gure nai soppa boonoko soppita.

69. Nai ɗin ka yaadu mu'un no immina kulleloy.
Ɗee ñaale moɗa ɗun faggoroo tuma jokkata.

70. Nai buy no wwdi no ñaama ton doyƴorma on.
E kuɗeeli kecci ɓiraaɗe majji si heewita.

71. Maa cente deemu e cente gooki no jinda ton.
hino huuha siika no ñaama dimɗe no honkita.

72. Ko ka boowe kadi waetee soɗorko ko sanñiree.
debehoy e beɗoy tuma ceeɗu yalti ɗi yaltita.

73. Huɗo tente maa coli maa buyoyɗi no ñappiree.
ñappoodi wona cappanɗe duuɓi ɗi bontataa.

74. Doyƴorma men hino ñolniree cuntuuji ɗin.
ɗun ñolniray wano jaañe nai fus seedataa.

75. Hino woodi goɗɗe ko njanɗe tun soomii e mun
ɗeya ɗen ko fogo tun ɗin ngaluuji ɗi hayrataa.

76. Boke tooɗe feccere leydi maɓɓe ko boowe tun
Ley-Maayo Telimile boowe mun ton hattataa.

77. Darnaama ton iziinuuji ɗin hino golla ton
hiɗi irta kaaƴe e leɗɗe ngalu men yaltita.

78. Ɗee boowe leydi Tugee ɗe fow hiɗe heewi tef.
fogo on ɓe fuɗɗoto irtugol ɗe ko neeɓataa.

79. Si a seedi boowal Poncolon juuteendi ngal
maa yanji ngal a tawy no njanɗi ko hattataa.

80. Maa boowe Tunkurumaa e boowe Banii ko nii
Kuratongo maa Kimmaa ko boowe ɗe fanɗataa.

VI - Lannirɗun

81. Si a soru e ɗowdi fitaare maa leggal njanal
fii fowtagol wife hendu ɓuuɓundu deyƴitaa.

82. Si a yaa e nder dunkiire ɓendude maaro mun.
maa naatuɗaa sarden banaana nde sawtata.

83. Si a jooɗi sera caangol njanol kadi taskiɗaa
ko dieele ngal duñindirta ferondira fondita.

84. Si a ƴaw e pellii toowungii haa hewtuɗaa
laamel ka roomet ƴeewuɗaa ko no yaltita.

85. Si a yaa e boowal yaajungal men ornuɗaa
gita maaɗa kettuɗe ndarɗe haa ka ɗe ronkata.

86. A wonay kisan seedee, a ghirroto ɗii ŋariiji
ɗi leydi men taganaa, e neema mo lannataa.

87. A taway no fawi maa gollugol fii ɓantagol
ndii leydi men, aynaa ndi hara gaño yultataa.

88. Yo musiɓɓe an a yi'ii ŋariiji ndii leydi maa
taganaa e neema e ɗii ngaluuji ɗi hayrataa.

89. Hiwu leydi maa, yiɗu yimɓe maa, ne'u ɓiɓɓe maa.
Nafu mawɓe maa, tampanaaa ɓe a ninsataa.

90. Yo mi darto ɗoo ɗun ɗoo yonay ko no fudɗoree
faaminde dokkal Allah wawɗo Mo ronkataa.

91. Jooman hisin men hisinu Gine ɓeydaa dewal
pottal e faamu amen e barke mo lannataa.

Labe ñande 4 Deesambur 1975