webFuuta
Pular Ajamiyya

El Hadj Tierno Abdurahmani Bah

Ƴeewirde Fuuta

Gimol fii ko Gine rinɗi kon

Gineyen heɗee miɗo yewta on kadi anditon
ko yimoowo haalata holla piiji ɗi wortataa.

Ko yimoowo waawi jiñinde yimɓe ɓe wakkiloo
ko yimoowo kadi memminta ɓerɗe ɗe wuurita.

Nde Faransi arnoo leydi men ɓe tawiino wor-
ɓe ɓe darti haa aalaaji lanni ɓe yettataa.

Almaami Saamori on ŋanaa gerdii e maɓɓe
o haɓɓitii ndi'i njaggataake, heɗee fota.

Ko wanii Behanzen Dawme felliri Porto en
o darii o inni ka leydi Dawme ɓe naatataa.

Alfaajo Yaayaa baaba Fuuta no fottanaa
on men geriino Faransi haa ka ɓe sikkataa.

Al-Hadji Umaru hareeji mun ɗin fow no win-
dii. Inɗe ɓee nayo fankataake nde hawtitaa.

Taariika ɓee nayo ɗoo yonii ko ɓaleeɓe man-
tora haa to darngal inɗe ɓee nayo madjataa.

Faransi laamike leyDe men cappanɗe jowi
duuɓol; ɓe hippii en ɓe tampini en fota.

Hiɓe mooɓa jawle ɓe natta pawle ɓe ɗayna en
hiɓe forsa en e muraaɗi maɓɓe ɗi lannataa.

Miɗo yewta on fii Endepandansi holla on
ko no haani huuwude fewndo hande mi wersataa.

Heɗoɗon nanon jaɓoyon e soobee anditon
ko nafaaji leydi e ɓiɓɓe men ko mi haalata.

Kun kaydihun bakahun waɗen kun horma men
sabu kun wonii sabu hettagol men rinɗita.

Heɓugol ko hedɗen koo ko arsike tun heɓor-
ta e tawde Jooman hoddiriino ko sottataa.

Ndaarii enen nel kaydiwel bakawel wonii
sabu hendagol men Endepandansi rinɗita.

Nanu ɗooɗe piiji ko ɗin wonaynoo coggu fii
oo Endepandansi, haawoɗaa ko mi haalata.

Hirseede maa felleede maa nangeede maa
kasoyeede maa warireede janfa ka feeñataa.

Ndaarii ko wannoo Endo-Shiin, si tawiino ɗun
waɗu leydi men, a taway no yurmi ko hattataa.

Ndaarii fesaa ko wonaa waɗeede to Alzerii
wargol e yirbingol mo lintii gaynataa.

Ndaarii Liban e Siirii ko ɓen kadi waddanoo
si ɓe hettoyii ɓe raɗii Faransi ɓe artataa.

Ndar yimɓe Kongo e Ñasaland no tampinee
no kasee, no hirsee. Bhen le pellet yettataa.

Dhun fow ko fii oo Endepandansi addi ɗun
salagol waɗeede jiyaaɗo korɗo mo wowlataa.

Seneral Degol ari haa Konaakiri saare men
haldaa o jaɓɓaa jaɓɓo moƴƴo ngo porɗata.

Nden Persidan men Seeku Tuuree jangi ɗon
sifanii Faransi ko faalaɗen tuma wootitaa.

Seneral Degol tawi seytinii jaɓi haala kan
o darii o hiwrii hiwragol mo no jonnita.

O wi'i si taw Gine faala hettude hoore mun,
yo ɓe wootu "NON", ɗun rinɗinay ɓe ko bontataa.

Nden Persidan men Seeku Tuuree noddi yim-
ɓe Gine e nder diskuurji makko ɗi hidɗataa.

O wi'i yo en suɓo rinɗugol nder miskinaaku
e di ngaluuji e hoore njaggu nde wootitaa.

Gine wooti "NON" ka Degol o nulti o jonnitii
en leydi men sabu haala makko o firtataa.

Allaahu ñaawi Endepandansi on heɓaama
e hoore ɓuttu mo gooto woo hari sikkataa.

Naser to Misra, Sauudu Makka, ɓe nulii
hiɓe jarna en fii hettagol men jarnita.

Nkuruma Gana, Krutshef Risii, addii nulal
toragol yo en hoolorɓe kala ko ɓe gaynata.

Ezenower Amerik no ghirrii laamu men
o wi'ii o tamboto. On le pellet ronkataa.

Wano Hindi en, wano Shiin en, hino yetta en
hi weltanii en haa to welo welo hattataa.

Wano Burgibaa laamiiɗo Tunusa on nulii;
wano Ibnu Yuusufu jon Morooku mo jindataa.

Wano Makmilan London, no ghirrii laamu men
ɓe jaɓii no en ga "l'ONU", ɓe wootii ɓe seedataa.

Nasiyonji adduɗi kaydi ɗin hino ɗuuɗi haa,
si mi wii mi lintay inɗe madji mi gaynataa.

Nee ERDEE'AA on gollanii ndii leydi men.
Mo no sikkitii yo o tasko seeɗa o yeddataa.

Partii si ardike leydi madjundi haa ndi hen-
dike Endepandansi, nee haray on faljataa.

Laaɓal e nundal ERDEE'AA on gerdi ɗun,
tawi wakkilaare e sattinaare nde lesɗataa.

Gine wontidii e Gana ɓe haldii gollugol
haa yimɓe Afrik foola hettoo rinɗita.

Wallen ɓe wallen hoore men e musiɓɓe men
Afriik wonta Etaaji gooti ɗi seedataa.

Monibee yo wakkilo no dadoo gollen no ley-
di me'en e yimɓe me'en malirta nde hawtitaa.

Wota woo mo jooɗora nii e puyndan, anditen
ka jamaanu forse mo forsanooma o yeddataa.

Yo mo bee ka hikkori woo yo hittin wakkiloo
hara ella woo yiataake nder ko o huuwata.

"Enwestisman imen", waɗen ɗun doole men
sabu yimɓe Shiin ko ɗun ɓe fooliri wortortaa.

Nasiyon si taw ko o fudɗotooɗo ko ɗun waɗan-
ta mo doole. Ndaare Shiin hande ko huuwata.

Lekkolji maa opitalji maa ɗun ponji maa
ɗate leydi men, gollen waɗen soobee fota.

Jannooɓe ɓen yo ɓe ɓeydu wakkilagol njanol,
yo ɓe huɓɓu hakkillaaji ɓiɓɓe ɓe huɓɓita.

Yo ɓe jannu ɓiɓɓe me'en ɓe yiɗina ɓe leydi men
ɓe daroo ɓe eɓɓa ko haani waɗude ɓe hollita.

Sabu fannamaa ɗuuɗaali janguɓe leydi men
ɓen holla en ɗate moƴƴe ɗen en faamataa.

En fow geren "Zii-ERDEE'AA" on wallitee
fii needi maɓɓe ɓe janga haa ka ɓe haaɗata.

Sabu ɓee nde njanɗi e leydi men ka ɓe hikkinaa
woo nee haray ɗon hooloraama nde landitaa.

Yo remooɓe wakkilo fii demal nden ñaametee
ɗuuɗay ka leydi si heege pottoo martita.

Oo Endepandansi wurnugol mo ko wakkilaa-
re e sattinaare e wiide huunde mi ronkataa.

Fotten aree! Fotten aree! Fotten aree!
Fotten wonen nedɗanke gooto mo puyɗataa.

Ko Guwernaman men holli en woo ɗoftoɗen
huuwen, ko en hooliɓe wonde ɓe janfataa.

Hey yimɓe Fuuta jaɓee ko ɓee yeesooɓe men
haalanta on andee ko yimɓe ɓe faljataa.

Hey yimɓe Fuuta jaɓen ko fow jaɓi anditen
Jooman si ñaawii huunde salagol gaynataa.

Monibee yo ƴettu korun mu'un e beɗun mu'un
fotten wonen nedɗanke gooto mo puyɗataa.

Yo mi darto ɗoo; ɗun ɗoo yonay ko no andiree
fii halfinaaɓe yo fewnu leydi ɓe fewnita.

Toroɗen yo Jooman wurnu ERDEE'AA O ɓeydana
ERDEE'AA peewal e doole ɗe lesɗataa.

Toroɗen yo Jooman wurnu tiiɗina barkina
oo Endepandansi Alla lamɗo Mo ronkataa.

Labe, ñande 22 Mee 1959.